Kausikaunistelu

Tehtiin pääsiäisen tienoilla kuopuksen kanssa kevätasetelmia narsisseista, helmilijoista ja pajunoksista. Yhteen purkkiin kylvettiin lisäksi myös rairuohoa hyvissä ajoin ennen pääsiäistä, mutta siitäpä unohtui ottaa kuva. Olipas hauskaa ja helppoa puuhaa, ja pikkupuutarhuri pääsi sommittelemaan 🐣🐰🌱🍀

Näistä kevätkukkijoista kannattaa pitää mielessä, että niistä saa mukavasti myös pysyvää iloa pihalleen, kunhan muistaa siirtää ruukuista maahan. Varsinkin erilaiset narsissi ovat todellinen riemu, kun ne tarmokkaasti kukkivat joka kevät, eivätkä juuri hoitoa vaadi. Ne eivät myöskään kelpaa peuranpaholaisille eivätkä myyrille tai muillekaan herkuttelijoille, eivätkä vaadi tulppaanien lailla jakamista. Kiitollinen kasvi, kannattaa vaivautua kaivamaan kuoppa ja istuttamaan!

Helmililjatkin kannattaa istuttaa, mutta ne voivat olla herkempiä kuin narsissi, mutta kumpikin laji arvostaa sitä, ettei joudu talvimärkyyden hukuttamaksi. Helmilijoista parhaiten pärjää se ”tavallinen” eli ”perussininen”. Vaaleammat sävyt, ml valkoinen arvostavat lähes kuivaa kasvupaikkaa, ja sopivat myös kivikkoon, kunhan saavat riittävästi kosteutta ainakin keväällä.

Ja ja, kevät se on, ja ekat tuholaiset iskivät: kirvanpirut! Ja mihinkäs muuhun kuin mun rakkaaseen sitruunaverbenaan 😭 No, eka ajatus oli viskata kompostiin mokoma, ennen kuin koko talo kuhisee kirvoja (tää oli muutaman muun yrtin kanssa keittiössä), mutta en sit kuitenkaan raskinut… Juoksin kirvoilla kuorrutetun kasvin kanssa ensin takaovesta ulos, ja aloin raikkaassa kevättuulessa pohtia, mitä tekisin. Tajusin kyllä, että syyllinen löytyy jälleen peilistä. Pääsiäisen muutaman päivän poissaolo ehti kuivattaa poloisen (eli unohdin kastella lähtiessäni), ja öttiäiset hyödynsivät heti kasvin hetkellistä heikkoutta.

Päätin kokeilla lempiyrttini pelastamista, ja annoin kirvoille kyytiä kylmällä suihkulla. Nyt kun olis niitä leppäkerttuja…  Jätin verbenan kylpyhuoneeseen, jotta jonnekin piiloon jääneet kirvat eivät ehtisi muiden kasvien kimppuun, ja yritän torjua niitä kylmällä vedellä muutaman päivön. Pyyhin varsia ja lehtiä käsin, ja yritin saada kaikki otukset pois, mutta eihän se ikinä onnistu. Jäämme odottamaan taistelun tulevia vaiheita.. Tässä teille kanssavihertelijöille vielä painajaisia aiheuttava (kaikkien onneksi huonolaatuinen) kuva.

Nuo pienet vihreät paholaiset. Verbena näyttää aika raadolta, mutta elättelen vielä toiveita.

Viikon vinkki: MUISTA KASTELLA!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: